tiistai 11. syyskuuta 2012

Life is starting to look good







Kolmas viikko menossa ja meno paranee

Kyllä aika on mennyt erittäin nopeasti. Viikonloput tietenkin aina kiitävät ohitse. Sit on taas maanantai....
Olen pyrkinyt avartman kuvaani Brysselistä ja käydä monessa eri  mestassa. Aikaa tuntuu olevan liian vähän. Ei ehdi käydä kaikkialla, vaikka haluaisi.

15 minuutin päässä sijaitsee turistikeskus Grand Place.Siellä on lukemattomia kauppoja, ravintoloita ja pubeja. Yöllä paikka on täpötäynnä ihmisiä. On myös varottava, koska taskuvarkaita on erittäin paljon täällä. Viime launtaina todistin, miten tytöltä oli varastettu kännykkä klubilla. Tähän asti minulle ei ole tapahtunut vielä mitään. Olen ollut myös yksin yöllä liikenteessä, ei ehkä ihan viisasta, mutta...
Launtai-illalla kaverin kans käveltiin turkkilaisen alueen läpi, missä kuulemma on välienselvittelyitä ja jonne ei  pitäis mennä. Kyllähän vähän kuumotti, kun ainut valkoinen jätkä yöllä sellaisella alueella, mutta oli se tavallaan aika jännittävää. Tyhmää mutta siistii. You know what I mean?

Lyheyssä ajassa olen tavannut lukemattomia ihmisiä, kaikkein nimiä en edes muista. Yhteiset bileet on jotain niin unohtumatonta! Ei voi olla siistimpää menoo! Viime launtai oltiin  asuntolassa juhlimassa ja isolla porukalla lähdettiin City Clubiin! Oli aivan mieletön fiilis, paikka täpötäynnä ja menevää musiikkia. Oli vauhdikas ja energeninen ilta!

 Taloon on alkanut vähitellen muuttaa ihmisiä. Kaikkialta päin maailmaa ihmisiä tulee taloon: Unkari, Australia, Yhdysvallat, Englanti, Saksa, Hollanti. On todella siistii istua keittiössä illalla monikulttuuristen ihmisten kanssa.  Erilaisten ihmisten tarinat ja heidän taustansa kiehtoo minua. Kaikki me ollaan täällä yhdessä nyt. Talossa on pari sellaista tyyppiä, jotka pysyttelevä't omissa oloissaan, mikä mielestä on surullista ja säälittävää... Sinulla on mainio tilaisuus tutustua erilaisiin ihmisiin ja sinä hiivit kuin hiiri talossa, etkä edes viitsi moikata.  What is wrong with you? No joo, ei pakolla, annetaan heidän vaan olla. Tähän asti olen ainoa pohjoismaalainen talossa. Mulle on alkanut tulla suomen kielen kanssa ongelmia, kun käytän englantia niin paljon.  Ranskan kieltä pitää ehdottomasti kehittää, onneksi talossa on  mukavia ranskalaisia tyttöjä...

Töissä alkaa mennä paremmin ja olen itse hoitanut yksittäisvarauksia. Aika menee paljon nopeammin kun teet töitä, koneella istuminen on korkean luokan painajaista. Pakko myöntää kaikki työpäivät eivät ole olleet niin mukavia. Oppiminen ei ole aina kivaa ja helppoa. Varsinkin kun alkaa tekee jotain asiaa itsenäisesti niin siinä helposti tulee vähän stressiä, koska oma tyriminen saattaa maksaa firmalle asiakkaan ja rahaa.  usean varauksnen hoitaminen samaan aikaan on erittäin vaikeata. Haluan keskittyä yhteen asian kunnolla ja hoitaa sen. Kun keskityt kolmeen varaukseen, teet helposti jonkun virheen. Sitten se on kiva näyttää ohjaajalle...Se ei ole leikin asia. Nyt on kiireellinen sesonki meneillään, niin katson kauhulla kun ihmiset hoitavat monta kymmentä ryhmävarausta samaan aikaan. Se on vasta pelottavaa! Mutta ajan kanssa kehittyy.

Jee, että sellaista. Meno paranee ja ihmismäärät kasvaa.  Kaupunki tulee tutummaksi koko ajan. Hienoa, suunta voi olla vai ylöspäin!


maanantai 3. syyskuuta 2012

Sopeutuminen uuteen ympäristöön

I want information!

Saapumisen jälkeen alkoi kaupunkiin tutustuminen. Onneksi oli hyviä kavereita, jotka antoivat hyviä vinkkejä. Asia joka eniten kiinnosti minua, oli: missä on lähin kuntosali? Siihen vastauksen sain yhdeltä työntekijältä, onnekseni se sijaitsee parin minuutin kävelymatkan päässä itse toimistosta!

Matkustus asia oli tietenkin erittäin tärkeä, ei yhtä tärkeä kuin kuntosali, mutta tärkeä kuitenkin. Yhden suuntainen kertalippu maksaa 2,50 euroa, tajusin heti, että minun pitää ostaa joku kausikortti! No way maksan 5 euroa päivässä 5 kk kuukauden ajan, sehän olisi hulluutta. Kävin metroaseman Bootik asemalla, joka on julkisen liikenne piste. STIB on Brysselin HKL, täällä kausikortissa pitää olla passikuva ja syntmäaika. Sain korttiin uuden nimen: Partik.  Ostin 2kk kausikortin, joka maksoi 98,00 euroa, sillä voin matkustaa kaikkialla ilman huolen häivää.





Sitten alkoi se matkustaminen ja käveleminen ympäri kaupunkia.  Ensimmäiset 3 päivää olivat niin kuumia, oli aivan tuskaa olla ulkona ja varsinkin  ratikassa.  Scancomingin toimisto oli hyvin piilotettu, ei voi muuta sanoa. Pitkään pähkäilin missä se voisi olla, kuuman ja hikisen päivän päätteeksi löysin sen.  Löysin siistin City 2 nimisen ostoskeskuksen, joka sijaitsee 10 min kävelymatkan päässä asuntolasta. Siellä on muuan muassa Sports Direct urheilukauppa, jossa laadukkaat urheiluvaatteet saa erittäin edullisesti.  Puhuin asuntolan tytön kanssa ja hän sanoi, että Brysselissä on huono valikoima vaatteita, joo mitä mä kävelin niin Brysselissä niitä riittää. Törmäsin vahingossa UGC elokuvateatterin ja erotiikka myymälöihin, joihin en mennyt... Metron ulkonäöstä en pidä, tumman keltainen ja harmaa sisustus ja himmeä valaistus, alkaa ihan ahdistaa. Kyllä Suomen metrosysteemi on paljon mielteisempi! Vielä on hahmottamista miten metro toimii, on 3 eri linjaa tähän asti olen käyttänyt vain yhtä. Näinpähän se ensimmäinen viikko meni. Seuraava projekti on erittäin tärkeä minulle: Löydä hyvät klubit!