Ensimmäinen työviikko

 Introduction

työpaikka näkyvässä paikassa...

Ensimmäinen työpäivä oli jännittävä. Soitin summeria ja kerroin kuka olin. Päästyäni sisälle siellä minua vastassa oli Matthias paikallinen työntekijä. Hän esitteli paikan minulle, yllätyin miten pieni toimisto loppujen lopuksi olin. Se oli neliön kokoinen hyvin sisustettu asunto. Tulin liian aikaisin (mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään) joten toimistossa ei ollut muita. Hetken kuluttua paikalle ilmestyi ruotsalainen työharjoittelija Victor ja suomalainen työntekijä Tiina. Kaikki vaikuttivat mukavilta ja työilmapiiri oli mielekäs.

"Experience is the name every one gives to their mistakes"- Oscar Wilde

Kertaheitolla tuli niin paljon informaatiota, että meinasin seota. Ei tarvitse varmaan sanoa, mutta ensimmäiset työpäivät olivat kauheita ajatellen sitä muistettavien asioiden määrää. Syksy on kiireistä aikaa, joten työntekijöiden työtahti oli iso.Alussa tunsin itseni taakaksi muille, koska minua piti opettaa,  kaikilla oli monta varausta samaan aikaan tekeillä, eikä aina ollut aikaa opastaa. Vaikka koulussa käytiin Amadeus ja hotellivaraus järjestelmät läpi, minulle Tourplan varausohjelma oli painajainen käyttää alussa. Kesäloma teki tehtävänsä.  Unohtelin asioita, ja olin kömpelö järjestelmän kanssa. Päivän loppupuolella  minulla oli alakuloisuus x 10. Tuli niin  tietoa paljon yhdellä kerralla, että kauhuissani mietin miten pystyn oppimaan tämän kaiken tässä ajassa.  Mutta yritin pitää mielen yllä ja hoin itselleni "everything is possible" mantraa, kyllä minä aion hallita tämän vielä! Tein muistiinpanoja kaikista asioista, niistä on paljon apua eikä tarvitse aina kysyä muilta neuvoa. Joka päivä opin jotain uutta ja halusin tehdä uusia asioita ja toistaa niitä mahdollismman usein. Näin oppisin tehokkaammin ja samalla oma mielenkiinto pysyisi yllä. Sitäpaitsi Facebook on blokattu, niin mitä muutakaan tekisin?

töiden touhussa

Its ok now

Perjantaina minulla oli jo itsevarmempi olo ja tunsin, että olin osa tiimiä, enkä sen ulkopuolella. Otin pari varausta ja selviydyin niist. Ylpeänä voin sanoa, että hoidin laskutusta ja niiden skannaamista ulkomaille, bookkamista, hotelleihin yhteydenpitoa.  Minulla oli tietenkin hyvä opettaja Matthias, joka valvoi minun tekemisiä aina kun ehti. Viikon alussa olin ihan pihalla, mutta nyt minulla on jonkinlainen kuva muodostunut mielessäni. Seuraavasta viikosta tulee sujuvampi ja helpompi, ainakin uskon...Tästä suunta voi olla vain ylöspäin!

Brussel here I come!

 Get abroad or die trying

 Suoritan matkailuvirkailijan  viimeistä rosiota.  Tiesin jo opiskelun alkuvaiheessa, että suoritan työharjoitteluni ulkomailla. Olisi aivan hullua jättää tällainen tilaisuus kokematta kun kerran tarjotaan. Itse hakemisprosessi oi kasvattava kokemus, oli paljon hakijoita ja oli myytävä itseään parhaalla mahdollisella tavalla. Miksi minut pitäisi ottaa teille töihin?  Siinä sai toden teolla parannellla omaa CV:tä. Barcelona oli ensimmäinen valinta, jonne halusin kovasti mutta sinne en päässyt. Minulla oli sydän särkyneenä Total Eclipse of a Heart meininki. En suostunut luovuttamaan,
 päätin lähettää   sähköpostia Brysselin Scancoming toimistoon. Ylläykseni sain sieltä erittäin positiivisen vastauksen. Ja näin sain työharjoittelupaikan Brysselistä Euroopan pääkaupungista!



Journey starts

Asunnon hankin etukäteen Lviimmo nimisestä sivustosta.  Se oli ärsyttävä prosessi koska olen perfektionisti ja haluan hintalaatu ja sijainnin kohdalla parhaimman mahdollisen majapaikan. Launtai aamulla hyppäsin koneeseen ja siitä se matka alkoi!  Saavuttuani Brysseliin olin pihalla kuin lumiukko. Brysselin lentokenttä oli kuin Ostoskeskus jossa on lentokenttä.  Ulkona odotti yllätys...Oli kuulemma historiallisen kuuma +30! Minulla oli tietenkin päällä mustat vaatteet ja nahkatakki myös! Löysin itselleni taxin, taksikuski totesi "No credit cards, cash is king"  tykkäsin jätkän meiningistä. Onneksi oli huima summa rahaa mukana niinkuin aina minulla on, koska olen erittäin rikas opiskelija.

Oikeanpuoleinen talo on minun :)

Jäin Rue Traversiere 23 rapun kohdalla. Minun piti tavata talon manageri klo 15:00 Belgiaan aikaan, aivan Belgiaan aikaan. Mihin aikaan minä tulin? Kolmen aikaan mutta Suomen aikaan. Eli tunti aikasemmin. Oli tuskaa odottaa paahteessa tavaroiden kanssa. Mietin hetken, että missä oikein olin, arabiväestöä kaikkialla ja arabimusiikkia. 20 minuutin kuluttua talon asukas Bernardo päästi minut sisälle odottamaan.

Tapasin Bellan talon isännöitisijän, huoneeni oli mukava ja edellinen asukas oli jättänyt keittiövälineet minulle. Thank you my friend!

 Lets get the party started!

Tutustuin nopeasti useisiin ihmisiin ja pidin heistä välittömästi. Loppuillasta meillä oli erittäin hauska BBQ monikulttuuristen opiskelijoiden kanssa. Sain kuulla mielenkiintoista huumoria suomalaisuudesta ja kerroin myös omia näkemyksiä Suomesta. Oli hauskaa ja paljon mielenkiintoista video ja kuva materiaalia löytyy kyllä...

My new friends

Yöllä uupuneena en enää jaksanut lähteä keskustaan sen lisäksi olin niin likainen ja hikinen, että en mä nyt olisi kehdannut minnekkään ihmisten ilmoille lähteä. Otin kuuman suihkun ja menin nukkumaan.

Siinä oli mielenkiintoinen päiväni. Loppujen lopuksi kaikki meni erittäin sujuvasti: ihmiset olivat ystävällisiä minulle ja heti ekana päivänä pääsin tutustumaan moniin erilaisiin ihmisiin. Alussa vähän jännitti, koska olin yksin vieraassa maassa, mutta uuteen ympäristöön tottuu ja uskon, että 5 kk päästä minut pitää väkisin raahata täältä pois!

Peace
Patrik