keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Jean Claude Van Damme!

Oli aikamoinen viikonloppu. Yksi lapsuusvuosien idoleistani toimintatähti legenda Jean Claude Van Damme oli sunnuntaina Brysselissä Anderlechtissa hänen patsaansa julkistamis tilaisuudessa. Paikalla oli 3000 ihmistä, tuntui kuin itse presidentti oli tulossa paikalle. Enkä ihmettele, Belgia on sen verran pieni maa ja miten tunnetuksi tähdeksi Jean Claude pääsi maailmalla on uskomaton saavutus ja ehdottomasti suuri ylpeydenaihe belgialaisille.  Paikalla oli  lehdistö tietenkin ja kun Van Dammen auto saapui Queenin "We are the Champions"  alkoi soimaan. Kameralle en onnistunut tallentamaan paljon materiaalia, koska ihmisiä oli niin paljon ja kaikilla oli kamerat ylhäällä. sain kuitenkin lopussa tallennettua hienon puheen lopussa.
Oli hieno päivä, eikä vieläkään pysty uskomaan, että todistin tätä livenä! Huvittavaa, koska ennen kuin tulin Brysseliin , vitsailin että näen Van Dammen täällä ja mitä tapahtui minä näin! Patsas on todella hieno muuten!
Alla pari videota jota kuvasin.



Tässä sitten olisi virallinen uutisvideo tapahtumasta:



Ei voi olla totta

Viime Launtaina menin suihkuun, ja ihmettelin miksi vesi ei ollut yhtä lämmin kuin aina. Tunnin päästä menin alas ja yksi vakituisista asukkaista kertoi minulle, että talosta on mennyt lämpö ja lämmin vesi. Miksi? Koska polttaaine on loppunut talosta, eikä Vuokranantaja ole tajunnut tarkistaa tilannetta aikavälein. Sellaisia summia maksetaan kämpistä ja vuokranantaja kohtelee meitä kuin paskaa. Ei mitään kiirettä asian korjaamiseen eikä mitään anteeksipyyntöä, me joudutaan lähettelemään sähköposteja eikä meille edes vastata. Ihmiset ovat vihaisia ja haluavat puhua asiasta, mutta miten saamme vuokranantajan paikalle? Sunnuntai illan kunniaksi meni vielä sähköt poikki talosta, onneksi tiedän missä kellarissa on kytkimet,  kytkin sähköt takaisin päälle, virtakoneet päästelee sellaisia ääniä alhaalla että huhhuh, oli sellainen fiilis, että kohta räjähtää koko kellari. Mutta saimme maanantaina  lämmöt takaisin eli kaikki on hyvin, mutta ihmiset muistavat....



Amsterdam!

Huomenna lähden kahden kaverin kanssa Amsterdamiin, viime kerrasta on liian pitkä aika. Mitä tapahtuu kun amerikkalainen, brittiläinen ja suomalainen lähtevät Dameihin? Sen saamme nähdä....En voi uskoa, että huomenna on jo Marraskuu! Kyllä aika rientää nopeasti, sillä tavalla se elämä kulkee: yhtäkkiä heräät ja olet 60-vuotias!  See ya!





torstai 18. lokakuuta 2012

Another blog





Jälleen kerran täällä! Syyskuussa kirjoitin niin vähän, että on pakko tässä kuussa panostaa sitten.  Viime viikonloppu oli jotain, käytiin Salsa baarissa perjantaina. Oli noloa, espanjalaiset ovat hyviä siinä.  Onneks kukaan ei kuvannut! Yritin parhaani, mutta mun juttu on klubit. Seuraavana päivänä tietenkin käytiin tyttöjen kanssa Fusessa, jossa oli DJ Talent night. Oli ihan jees bileet. Tuli jälleen kerran tanssittua kaloreita ennätysmäärä. Jos vaan tytöt olisivat muistaneet ostaa lipun niin ei tarvitsisi kävellä kotiin  klo 6 aamulla.



Maanantai alkoi liian nopesti taas! Mutta päivät menevät suurella nopeudella eteenpäin, ei edes muista mitä teki minä päivänä. Joka päivä sataa, mut en ainakaan tarvitse talvitakkia niinku Suomessa tällä hetkellä?




Problemo

Meidän keittiöongelmaan on viimeinkin puututtu, vuokranantaja kävi paikan päällä katsomassa, eikä hän tykännyt näkemästään. Juhlat ovat tästä lähtien kielletty ja jopa keittiö uhataann sulkea joka yö! Tällaista osasi odottaa, joku tyri niin kaikki kärsivät. Ihmiset eivät osaa käyttäytyä niin tällaista tapahtuu sitten...
Harmi, ettei enää pysty järjestämään juhlia, koska mä todella nautin niistä alkuaikoina. Pystyi hyvin tutustumaan uusiin ihmisiin. Tekisi mieli mukiloida se ihminen, joka on tämän aiheuttanut.

Olen myös päättänyt lopettaa tupakoinnin kokonaan (jopa viikonloppuisin). Ei vaan enää kurkku kestä, maanantaisin aina kurkku kipeänä, hengenahdistusta ja yskin erittäin paljon! Not worth it!

Van Damme or Amsterdam?

Tällä viikolla pitäis lähteä Amsterdamiin, mutta sitten luin facebookista Jean Claude Van Dammen sivulla, että hän on tulossa sunnuntaina Anderlechtiin  (30 min matka metrolla) esittelemään patsasta itsestään. Tämä on ehdottomasti unelmieni täyttymys, nähdä lapsuus idolini livenä! Jos lähen Amsterdamiin, en ehdi takaisin sunnuntaina mennä katsomaan Van Dammea. Joten näyttää että jään Brysseliin, vaikka Amsterdam reissu olisi tosi jees! But its Muscles from Brussels!   Katsotaan miten käy, pitää muistaa tyhjentää muistikortti, sillä aion ikuistaa paljon materiaalia itselleni muistoksi! Elämä on täynnä valintoja!


Eilen ovelleni saapui tällainen yllätys:

Nice huh? Että sellaista, seuraavassa blogissa sit kerron miten Jean Claude Van Dammen esiintyminen meni kuvamateriaalin kera!

perjantai 12. lokakuuta 2012

Happier than ever

Time flies fast




 On jo lokakuu. Aika menee tosi nopeasti. Päivät alkavat ja loppuvat. Uusia  ihmisiä on saapunut taloon. Me ollaan kuin yksi iso perhe, oikeastaan me ollaan perhe paitsi jotkut antisosiaaliset syrjäytyneet friikit.  Kaksi hyvää tyyppiä ovat jo valitettavasti lähteneet. Muistan yhteisiä hetkiä lämmöllä ja toivon että tapaamme vielä. Viikonloput menevät juhliessa mukavassa seurassa. Viime viikonloppu... huhhuh mitä meininkiä.



 Positiivinen elämänmuutos

Kyllä täällä on hauskaa, en  muista milloin viimeksi olen nauttinut elämästä näin paljon. Täällä minulla ei ole samanlaisia ylellisyyksiä kuten iso kämppä, iso TV, sohva ja jenkkisänky, mutta olen onnellisempi elämästä kuin Suomessa. En tietenkään dissaa Suomea, sanoin vain, että  elämänmuutos on tehnyt hyvää. Alkaa kaduttamaan erittäin paljon, että en nuorempana uskaltanut lähteä yksin ulkomaille. "Ei ole mun juttu"  mä aina sanoin, mutta tähän on just mun juttu! Kun kuunteleen muiden Erasmus tarinoita, niin tekisi mieli lyödä päätä seinään kun en käyttänyt tällaisia tilaisuuksia hyväkseni. Miten parempi elämäni nyt olisi jos olisin 21-vuotiaana lähtenyt ulkomaille opiskelemaan enkä haaskamaan aikaani. No ei voi mitään, minulla on aikaa vielä, hyvä, että olen sielultani nuori.  Olen jo alkanut miettimään tulevaisuutta ja millä tavalla voisin jäädä ulkomaille. Jos jatkan opiskelua, niin en todellakaan jatka sitä Suomessa. Kuinka monessa eri paikassa voisia asua ja kuinka monta eri ihmistä voisin tavata, uskomatonta!



 Kaupunki tuntuu omalta, huvittavaa sillä olen asunut vasta reilun puolitoista kuukautta täällä, mutta viihdyn täällä enemmän kuin Helsingissä.  Ihmisiä on ympärillä koko ajan, aina löytyy tekemistä. Kaikki klubit mihin menee on aina täyteen pakattuja ja aina on hyvä meno.  Kaikki tuntuu siistimmältä täällä, jopa meno tylsään duunipaikkaan ja  ruokakaupassa käynti. Englanti kieli tuntuu jo omalta. Elämä on muuttunut rutiiniksi. Se sujuu niin luontevasti ja ajattelen jopa englanniksi. Olisi helpompaa kirjoittaa tätä blogia englanniksi kuin suomeksi. Jos vaan kehittäisin saman ranskan kielelle... Yllättävästi



Negatiivista...

Onko kaikki aina ruusuilla tanssimista?  Ei todellakaan! Meidän talossa on ollut keittiöongela. Meillä on iso mukava keittiö, jossa me vietetään aikaa syöden ja seurustellen. Mutta kaikki ihmiset eivät osaa siivota. On ollut sellaisia sotkuja monta päivää, että huhuh! On varoiteltu ja puhuttu, mutta talossa on joitakin ihmisiä jotka ovat suoraan sanottuja sikoja. Ei mitään tapoja, en tiedä onko äiti ja isä aina tehneet kaikki puolesta, kun ei asia suju. Nyt ollaan saatu varoitus siivojalta, jonka vastuulla tiskit ei ole: se on 50 euron sakko ens kerralla kun keittiö on sodan jäljiltä, nice huh? Se on yksi huono puoli kun on paljon erilaisia ihmisiä yhdessä: kaikilla on eri tavat ja omatunto erilainen. Sitten vielä mun kännykkä otettiin kun olin tulossa klubilta kotiin, onneksi sain tekijät kiinni.....



Juhliminen part....

On Juhlittu, eikä meno näytä hiljentyvän. Klubit on auki aamuun asti, niin mahtavaa! Aamulla voit mennä metrolla kotiin, Helsingissä klubi sulkeutuu 3:30 niin mene sit jonottamaan yödösää....  Täällä se homma pelaa erittäin hyvin, yökaupat on auki joka puolella, niin monta eri mestaa mihin mennä.
Ainoa miinus puoli on, se että en voi juhlia arkipäivinä, muuten  en pysyis kärryillä "vaativassa toimistotyössä". Löysin tosi siistin klubin nimeltä "Fuse" se on elektronisen muusikin paikka, jossa ovat käyneet monet hyvät dj:t kuten Joris Voorn. Samanlainen meno kuin Helsingin Venuessa, mutta 100 x parempi vaan.  Kyl sellaiseen paikkaan voi jonottaa vähän aikaa. Sitä ihmisten määrää ja musiikkia! Kyl tuli tanssittua viime Launtaina.  Huh, kyllä aion käydä joka viikonloppu siellä. Ei voi olla Brysselissä siistimpää klubia. 6 tunnin päästä alkaa viikonloppu!